Eteen-alas

Torstaina juteltiin tuntumasta ja ratsastettiin eteen-alas.

Tämän postauksen kuvat (c) Sanni, iso kiitos! ♥

"Mitä tulee mieleen, jos käsketään ratsastaa eteen-alas?" Kysyy valmentaja. Ainoa mielikuva on se, kun kompuroitiin tyyliin Tahvelin kanssa joskus jollain koulutunnilla, kun piti ratsastaa eteen-alas. Mä en todellakaan tiedä, miten ratsastetaan eteen-alas tai mitä se oikeastaan edes tarkoittaa. Jotain kysymykseen on pakko vastata, ja mun vastaus on suunnilleen "Ei ainakaan niin, että heitetään vaan ohjat pois ja hevonen juoksee etupainoisena". Siinä mä taisin olla oikeassa, että niin ei ratsasteta eteen-alas.

Ensin käveltiin ja haettiin tasaista tuntumaa, väistätten takaosaa ulospäin ympyrältä. Nata oli ihan jees, ei nyt mikään paras, mutta ihan kiva. Ravisiirtymiset oli ensin aika mielenkiintoisia ja jossain vaiheessa, kun Lehmä oikein nosti selkänsä ja alkoi venyttää itseään en mä pystynyt istumaan yhtään. Muutama hyväkin pätkä tuli, mutta pääasiassa mä pompin ihan järkyttävästi. Nata toimi kuitenkin ravissa aika kivasti.

Tämän jälkeen otettiin laukat vasempaan. Alkuun Lehmä vaan juoksi mun alta pää pystyssä, mutta muutama kivakin laukkapätkä saatiin vasemmalle, kun hevonen malttoi laskea päänsä ja venyttää itseään, mikä oli saavutus sinänsä, kun vertaa vaikkapa tiistaihin, kun mistään ei tullut mitään. Nykyään meillä menee lähes poikkeuksetta pienen jumppailun jälkeen paremmin oikeaan kierrokseen kuin vasempaan, joten osasinkin odottaa sitä, että Nata toimisi oikealle kohtuullisen kivasti. Sinänsä en yllättynyt, kun se oli rennompi mutta herkempi, kuin vasemmalle. Ihan super Lehmä!

Ravisiirtymiset oikealle olivat ylipäätään aika hyviä ja pehmeitä, Nata ravasi kivasti ja mä pystyin istumaan kohtuullisen hyvin ainakin pätkiä. Pää pysyi alhaalla ja kaula venyi kivasti, säkä / selkä taas nousi. Ero oli aika huomattava ravissakin, mutta laukka oli vielä parempaa. Siinä mä vähän jopa yllätyin, koska Nata oli koko ajan tosi rauhallinen ja kiva eikä touhottanut menemään ihan päättömästi. Laukannostot saatiin kivasti pää alhaalla ja laukassa mentiin aikalailla ylämäkeen, mihin olin tosi tyytyväinen.

Kaiken kaikkiaan siis oikeinkin onnistunut tunti oli. Loppuviikosta (mikäli mä kykenen ratsastamaan, terveisin kesäflunssa ja sateessa tunnille) on tarkoitus vielä ainakin maastoilla ja ehkäpä hypätä kerran itsenäisesti, jos kenttä on hyvässä kunnossa ja saan kehiteltyä jonkun kivan tehtävän. Kisoja onkin elo-, ja syyskuussa tulossa, ja niitä ennen ohjelmassa olisi vielä yhdet rataharjoitukset. Lastausta muisteltiin ekaa kertaa Porin tallin kisojen jälkeen kuukauden tauon jälkeen, mutta Lehmä käveli suoraan koppiin - sitä mun ei tarvii ainakaan kisa-aamuina panikoida... ♥

~ Omppu