Natascha

Natascha "Nata"



Natascha

Lempinimi - Nata, Natsku, Mummolehmä...
Rotu - Tuntematon
Säkäkorkeus - n. 155cm(?)
Väri - Ruunikonkirjava
Syntymävuosi - 1999
Taso - Helppo A / 90cm

Oma 24.12.2015 ->



Nata oli aiemmin mun valmentajan hevonen, jolla mä kävin satunnaisesti köpöttelemässä tunneilla ja silloin tällöin liikuttamassa tätä tapausta itsenäisestikin. Natalla ratsastaminen on aina ollut älyttömän kivaa; hevonen on toimiva, kiltti tapaus, joka todella osaa. Natasta löytyy sekä jarru että kaasu, mikä on huomattava plussa. Kaunis, tammamaisen näköinen tamma on tavallaan ruunamainen, sillä sen hyvän ja huonon päivän eroa ei juuri huomaa.

Osittain mun tietämättä mulle oli koko syksy 2015 etsitty hevosta, mielellään yli 10-vuotiasta ruunaa, mahdollisesti suomenhevosta, joka olisi riittävän osaava. Hoitotoimenpiteissä hevosen piti olla rauhallinen, ei mikään ketju suussa talutettava "sillä on vähän sellanen huumorintaju"- tapaus. Natalla ratsastelin syksyn mittaan muutaman kerran, mutta ennen jouluaattoa, jolloin sain käteeni paperit, joiden mukaan Nata on nyt mun, en olisi ikinä uskonut, että tulisin ikinä omistamaan tätä hevosta.



Olin ratsastanut Natalla viitisen kertaa ennen kuin sain omistajanvaihdospaperit käteeni, hypännyt en kertaakaan. Esteillä Natasta todella löytyy kaasu, omalla moottorilla liikkuu myös sileällä, mutta esteillä tuo moottori ottaa vähän lisää kierroksia. Sileällä kyseessä on toimiva ja virheitä anteeksi antava hevonen, joten sinänsä mulle aivan täydellinen eka oma hevonen. Kisattu ollaan este- ja koulupuolella, vaihtelevalla menestyksellä. Kouluratsastaja mä olen itse kuitenkin enemmän, joten kouluradoille toivottavasti päästään vielä muutaman kerran syksyn aikana.






Natan kanssa kaikki oli / on uutta ja ihmeellistä, koska tosiaan mun ensimmäinen hevonen on kyseessä. Kehitytty ollaan paljon alkuvuodesta, kun sillä asenteella ollaan menty, että mikään kiire ei ole mihinkään, ja sillä asenteella treenataan jatkossakin. Ja vaikka blogi kertookin lähinnä treeneistä, me todellakin myös höntsäillään ja rämmitään metsässä yms.




Koska ehkä jotakuta kiinnostaa, mun on pakko mainita yksi asia, mistä mä olen älyttömän ylpeä Nataan liittyen; traileriin meneminen. Alkuvuodesta mä en olisi itse saanut Lehmää koppiin ikinä, kisoihin päästiin ensimmäiset pari kertaa, koska Anne tuli lastaamaan Natan. Yhdellä maanantain estetunnilla Anne ilmoitti, että lauantaina on valkut Luvialla ja jos mä olen tulossa, mä saan lastata Lehmän itse - siitä alkoi vajaan viikon kestänyt jakso, kun lastaamista treenattiin päivittäin, ja jonka seurauksena mun hevonen, jota sinä yhtenä päivänä, kun se kokeili, onko ihan pakko jos ei viitsi, lastattiin suunnilleen 45 minuuttia, käveli löysässä narussa koppiin mun perässä. Sama tilanne oli myös kisapaikalla, hevonen tuli koppiin sen kummempia miettimättä. Alkuvuodestahan Nata ei tullut mun perässä välttämättä edes talliin ja jos tulikin, ei mulla ollut käytännössä mitään tekemistä asian kanssa, joten se, että nykyään saan sen traileriin, on oikeasti ihan huomattavaa kehitystä maastakäsittelypuolella.

2 kommenttia: