tiistai 15. marraskuuta 2016

Pirkko Herdin valmennus 14.11

Ihan supersupersuperhieno!


Maanantaina oltiin toista kertaa ikinä Piken valkussa, ja hevosesta löytyi taas ihan erilainen vaihde treenaamiseen. Näitä pätkiä kun saadaan lisää, ensi kaudella tullaan pääsemään kyllä tavoitteisiin. Nata ei nimittäin juossut apuja pakoon vaan sitä pystyi oikeastaan koko tunnin ratsastamaan, pyytämään ja vaatimaankin, ilman, että se heti jännittyi ja tuijotti yläkautta silmiin pyörien paikallaan. Viimeksi Piken valkussa ei Lehmästä puolestaan löytynyt jarruja lainkaan.

Verkkaraveja, kun vertaa tätä ja tuota ylempää kuva lopputunnista, näkee ainakin sen, että mä en könötä enää joka kuvassa :D

Tällä kertaa keskityin jo itsenäisesti ravaillessani siihen, että ne pidätteet oikeasti menevät läpi. Pike sanoikin, että ihan erilaiselta näytti jo siinä vaiheessa, kuin viimeksi. Verkkalaukat olivat taas aika mielenkiintoisia, mutta ravissa löytyi hyvä fiilis ja tuntuma laukan jälkeenkin. Pidätteet menivät hyvin läpi ja hevonen tuntui olevan avuilla.


Ensimmäinen varsinainen tehtävä oli yksinkertaisesti tehdä pääty-ymypyrällä neljä pysähdystä käynnistä. Nämä onnistuivat ensin vähän huonommin, mutta koko ajan parani, ja vähän ennen kuin siirryttiin tekemään samaa ravista, saatiinkin tosi hyviä pysähdyksiä. Ravista pysähdykset toimivat myös hyvin molempiin suuntiin, ja olin jo tässä vaiheessa supertyytyväinen Nataan, sillä se ravasi oikeasti hyvin pätkiä ja muutamassa siirtymisessä saatiin jopa selkä liikkumaan paremmin.


Pysähdyksien jälkeen piti pysähdysten paikalla lyhentää ravia ja vastaavasti pidentää väleissä. Mä en uskaltanut hirveästi lähteä pidentämään, sillä viimeksi valkkua edeltävänä päivänä pysähdyttiin kirjaimellisesti melkein päin seinää (tosin laukasta vastalaukan jälkeen, mutta kuitenkin), mutta lyhentäminen onnistui hyvin. Muutama ihan superhyvä lyhennetty pätkä ja pari ihan kivaa pidennettyäkin saatiin, ennen kuin siirryttiin laukkaan, josta piti tehdä pari-kolme muutaman askeleen käyntisiirtymistä ympyrän aikana. Tämä onnistuikin tosi hyvin, sillä pidätteet menivät edelleen hyvin läpi, laukka oli rentoa ja tässä vaiheessa tuntia Lehmä oli jo niin herkistynyt pohkeelle, että tosi pienillä avuilla pystyi nostamaan laukankin.


Laukassa tehtiin molempiin suuntiin käyntisiirtymisten jälkeen vielä laukan lyhentämistä ja pidentämistä, mikä meni meillä tosi hyvin, mitä nyt askeleenpidennykset meinasivat pariinkin kertaan lähteä vähän lapasesta. Nata kuitenkin toimi edelleen tosi kivasti, ja vielä, kun laukkojen jälkeen tehtiin harjoitusravissa ympyrää ja yksitellen volttia ympyrän keskellä, hevonen kuunteli ja teki mitä pyydettiin, eikä lähtenyt säätämään omiaan. Ratsastajalta meinasi kunto loppua viimeistään tässä vaiheessa, mutta jotenkin mä pystyin silti istumaan ja ratsastamaan, ja saatiinkin voltilla yleisesti ottaen jees pätkiä, mutta muutama tosi hyvä hetki, kun Nata liikkui normaalia paremmin selkänsä läpi ja kantoi itsensä. Lopputunnista Lehmä alkoi painua vähän turhan alas ja turpa liikaa kohti ryntäitä, kun alkoi vissiin vähän väsyttää, mutta pari tosi hyvää pätkää saatiin silti ja hevonen yritti silti hienosti.


Tiivistettynä mä olen ihan älytttömän tyytyväinen tuntiin, hevonen toimi enkä mä ratsastanut omasta mielestäni edes huonosti. Hyvä fiilis jäi myös siitä, kun Pike kehui, että hyvin ollaan tehty kotiläksyt (paljon siirtymisiä) ja että hyvää työtä ollaan tehty muutenkin.


~ Oona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti