Eli miten on mennyt kisojen jälkeen?
Hyvin. Tai no, mut tietäen viikkokin itsenäisesti voi olla tosi hyvä tai tosi huono juttu. Pahimmillaan mä en olisi varmaan edes pärjännyt Natan kanssa viikkoa ja pitänyt joka toisen päivän vapaata, mutta nyt mä yritin edes ratsastaa. Kevyesti, hyvällä fiiliksellä, mutta tehden silti jotain järkevää. Ja täytyy sanoa, että parhaimmillaan Nata on ollut ihan älyttömän kiva ratsastaa, joten jotain ollaan pystytty tekemäänkin.
Parina päivänä en oikeastaan tehnyt mitään - kävin selässä vähän keventelemässä, laukkailemassa ja taisin tehdä pari siitymistä harjoitusravista käyntiin ja toisin päin ja siinä se. Eniten ollaan keskitytty siihen että Nata liikkuu rennosti eteenpäin, terveisin yhtenä päivänä ei oltu varsinaisesti kumpaakaan, kun tuijotettiin toisiamme yläkautta silmiin ja pyörittiin paikallamme varmaan yli puoli tuntia, ennen kuin alkoi tuntua, että oltiin menossa edes samaan suuntaan saati samaa vauhtia.
Sen lisäksi ollaan pari kertaa tehty oikeasti jotain "järkevämpääkin" tehtävää, eli käytännössä siirtymisiä ja väistöjä. Siirtymiset vaan paranee koko ajan, väistöissä puolestaan on se ongelma, että alkuun en saa sisäpohjetta läpi yhtään, mutta muutaman toiston jälkeen mennääkin vaan suoraan sivulle eikä etuviistoon. Niinpä näitä ollaan treenattu jonkun verran, ja oikestaan aina mulla on loppuverkassa ollut alla tosi rento ja tyytyväisen oloinen hevonen.
Ollaanhan me kerran hypättykin - kaarevaa linjaa, jossa ei periaatteessa ollut mitään ihmeellistä. Yllättäen isoin ongelma oli se, että en antanut Natan laukata tarpeeksi, joten väliin tuli vuorotellen mitä ihmeellisimpiä askelmääriä, kun jäin pitämään liikaa ennen estettä. Loppuun tultiin vielä toista yksittäisenä, hakien samaa hyvää fiilistä, mikä mulla on parhaimmillaan estetunneilla ollut. Ja tietysti nämä reippaammasta laukasta otetut hypyt olivat paljon parempia, minkä ei varsinaisesti pitäisi edes yllättää ketään. Ihan jees fiilis, mutta ei nyt mikään paras mahdollinen jäi kuitenkin.
Tunnilla tiistaina keskityttiin siihen, miten mä siellä selässä killun - itsenäisesti kun mä olen keskittynyt siihen, miten Nata liikkuu. Hupsista. Kannattaisikohan sitä ihan alkaa kiinnittää huomiota omaan ratsastukseen, niin hevonen toimisi paremmin, vaikkei se varsinaisesti kovin huonosti ole toiminutkaan? Muuteltiin vähän säätöjä, lopputuloksena tyytyväisen oloinen hevonen, ja ratsastaja, joka pätkittäin pystyi istumaan harjoitusravissa. Nyt vaan lisää treeniä (ja ne kädet pysymään paikallaan), niin kyllä tää tästä vaan paranee.
Joo, älyttömän sekava postaus. Joo, mä yritän ihan todella saada kirjoitettua jossain vaiheessa myös niitä postauksia, joista ymmärsi, mistä yritän kirjoittaa. Joo, mulla ei yksinkertaisesti kulje enää ajatus enkä mä osaa muodostaa järkeviä lauseita. Ehkä mä vaan jätän tän tähän. :D
~ Oona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti