sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Lauantai-illan puomijumppa

Ekat puomijumpat Roihun jälkeen - tällä kertaa itsenäisesti ja muuten aivan superhyvin!



Lauantaina mä olin estekisatalkoissa, ja tietenkin munkin oli sitten pakko päästä hyppäämään, varsinkin, kun kenttä oli ihan kohtuullisen hyvässä kunnossa. Rakentelin pitkälle sivulle jumppasarjan (koska tykkään hypätä sarjoja ja linjoja, kun tiedän, minkä verran askeleita väliin pitäisi tulla), jossa oli alkuun ristikko - askel - vinopuomi - vinopuomi - askel - ristikko. Linja oli siis samanlainen molempiin suuntiin (tosin vinopuomien ja ristikoiden välejä jouduttiin säätämään aika paljonkin).


Tein aika perus alkuverkan - kävelin, ravailin ja laukkailin uralla ja ympyröillä, ennen kuin otettiin minuutin laukkavedot molempiin suuntiin. Ravailin laukkojen jälkeen vielä kevyessä istunnassa, ja jo tässä vaiheessa tuli ratsastajallekin lämmin, joten käveltiin välikäynnit ennen kuin aloitettiin varsinainen puomijumppa.



Tulin jumppasarjan ensin muutaman kerran pikkuristikkoina, jotta saatiin välit säädettyä. Vasemmasta kierroksesta tuli lähes poikkeuksetta huonompia hyppyjä ekalle esteelle, josta sitten kärsi koko linja, kun taas oikeasta kierroksesta päästiin jo suunnilleen ensimmäisellä kerralla ihan järkevästi yli. Vasempaan Nata koitti vetää päätään alas turhan paljon ja jäi vähän pohkeen taakse, joten alkuun hypättiin lähinnä esteistä läpi. Kun hevonen alkoi ottaa vähän kierroksia, alkoi tekemiseen tulla joku järkikin.


Kyllä me oikeaankin kierrokseen otettiin alkuun astetta mielenkiintoisempia loikkia, mutta ei läheskään niin pahasti, kuin vasempaan, kun tuntui, että hypittiin koko jumppasarja tasajalkaa :D
Nostettiin ensin vasemmasta kierroksesta katsottuna linjan jälkimmäinen ristikko vähän isommaksi, kun pienemmistä selvittiin järkevästi. Tämä tultiin ehkä pari kertaa, ennen kuin nostettiin ensimmäinen este pieneksi pystyksi, tulin jumppasarjan vielä kerran, ja kun tämä kerta meni niin hyvin, ei viitsitty enää enempää nostaa, kun alkuun kaikki hypyt vasemmasta oli melkoista hakemista.


Tätäkin kuvaa edeltää todennäköisesti melko mielenkiintoinen tilanne innarivinopuomeilla
Oikeasta kierroksesta hyppäsin jumppasarjan niin, että molemmat esteet oli ehkä 50-60cm pystyjä. Tämäkin onnistui, joten nostettiin jälkimmäistä pariin kertaan niin, että loppujen lopuksi korkeutta oli sen 75cm, mikä ei oikeastaan jostain syystä edes jännittänyt mua (ihan hyvä vaan, koska näillä näkymin hypätään ensi kuun alussa Kankaanpäässä 60-70cm luokka).



Loppuverkkailin Natan tyytyväisenä näihin iltahyppelyihin - on se vaan mahtava! Sen verran kivasti meni, että mietinkin, onko joku aivopessyt mut, koska mulla oli oikeasti jopa kivaa hypätessä. Eiköhän ne itsenäisetkin hyppykerrat pysy viikko-ohjelmassa mukana, vaikka alkuun jo ideakin kuulosti ylitsepääsemättömän pelottavalta.... :D


~ Omppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti