Melkein esteratsastaja

On se Lehmä vaan mahtava! 

Kuvat ovat ehkä edellisviikolta, kun ei mennyt läheskään niin hyvin, kuin tällä tunnilla, josta postaus kertoo. Saatiin silloin aivan loistava idea rakentaa heinäpaaleista "muuri" esteen alle.

Maanantain estetunti oli viimeinen tunti ennen Roihua, joten mä todella toivoin, että se menisi hyvin enkä mä koko leiriä miettisi sitä, miten huonosti ratsastin tai kun mikään ei vaan onnistunut. En mä silti odottanut, että ihan niin hyvin menisi, mitä loppujen lopuksi meni. Vaikka verkkahypyt olivatkin kaiken kaikkiaan aika mielenkiintoisia enkä mä edelleenkään väitä osaavani sulkutaivutusta, mitä tehtiin verkassa, Nata oli rento ja mitä enemmän esteitä nostettiin, sitä paremmin se hyppäsi.

Verkkailtiin ensin itsenäisesti ja otettiin verkkahyppyjä ehkä 30cm ristikolle, mihin piti tulla vinosti. Pari vähän erikoista muljahdusta tuli, mutta ei nyt ihan pahimmasta päästä (kirjoittaja muistelee sitä yhtä estetuntia, kun tahkottiin melkein koko tunti sen kokoisilla ristikoilla eikä missään ollut mitään järkeä). Itsenäisen verkkailun jälkeen jäätiin ympyrälle ja ratsastettiin takaosaa sisälle, taivuttaen samalla hevosta (eli siis periaatteessa yritettiin kai tehdä sulkutaivutusta), mikä ehkä onnistuikin ihan kohtuullisesti. Kun ravi tuntui hyvältä ja hevonen taipui, piti tulla yksittäinen ehkä 50cm pysty ravissa, ja tässä vaiheessa sitten ei oikeastaan mikään onnistunutkaan enää. Mä en saanut yhtään juonesta kiinni, joten meidän "hypyt" oli enemmänkin esteen läpi laahautumista. Kun sama este saatiin tulla laukassa, elämä helpottui ihan huomattavasti... :D

Verkan jälkeen siirryttiin tekemään itse tehtävää; kolmen esteen linjaa (pikkuristikko - 9m - pysty - 12m - pysty). Kaikessa yksinkertaisuudessaan tehtävä jopa onnistui ihan kohtuullisesti, vaikka keskimmäisen pystyn alla olikin hurjan pelottavat lihalaatikot (joita Nata ei tosin edes pelännyt). Ensin pystyt olivat ehkä sen 50cm ja tehtävää tultiin muutama kerta niin, ennen kuin keskimmäistä pystyä nostettiin vähän ja viimeisestä pystystä tehtiin isompi ristikko. Tämä onnistui edelleen tosi hyvin, kun uskalsin antaa Natan laukata eteenpäin enkä itse jännittänyt kovin paljoa.

Mitä tekee mun ranteet?

Lopuksi viimeinen ristikko nostettiin n. 80cm pystyksi ja tehtävä tultiin vielä näin. Ensimmäisellä kerralla mä itse jäädyin ennen viimeistä estettä ihan kunnolla, toisella kerralla puolestaan pikkuristikolle tuli jäätävä laakahyppy joten koko lopputehtävä menikin niin, että kunhan nyt hengissä selvittäisiin ja kolmannella kerralla meni puolestaan aika hyvin. Pääsin hyppyihin ihan kivasti mukaan ja Nata oli ihan super koko tunnin.

Tiivistettynä mä olin ehkä taas tunnin melkein esteratsastaja. Lehmä oli superkiva ja mullakin oli ihan kohtuullisen hauskaa, vaikka se 80cm jo vähän kauhistuttikin. Kuitenkaan näin hyvän tunnin jälkeen ei haluaisi lähteä yhtään mihinkään (ihan liikaa motivaatiota treenaamiseen), mutta ehkä se tekee ihan hyvää, että mä olen nyt sen reilun viikon ihan kokonaan pois tallilta ja mun valmentaja menee Natalla. Seuraavan kerran siis ratsastuskuulumisia on luvassa vasta joskus kuukauden viimeisinä päivinä, koska silloin mä todennäköisesti pääsen seuraavan kerran hevosen selkään.

~ Omppu