keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Fiilis kuin alkeistuntilaisella

Ei. Huonompi kuin alkeistuntilaisella, koska mulle annettiin Kössi. Se ei tee alkeistunteja. Muhun luotettiin enemmän, kuin alkeistuntilaiseen.

Sama kuva kuin viime postauksessa, mutta mulla ei ole muita kuvia tästä pienestä pallosalamasta... Kuvan ottanut yksi meidän tuntilainen :)
Sunnuntaina menin (jälleen) vaan iltatunnin, jolla tosiaan hypättiin. Tai no, kaikki ne, joilla oli ponit hallinnassa, hyppäsi. Sanoisin, ettei nyt kyllä tosiaankaan mennyt ihan putkeen, mutta kai tästä voin yrittää "normaalin" tuntipostauksen kirjoittaa. Ei tee mieli kirjoittaa tästä, mutta toisaalta on pakottava tarve kirjoittaa. Niinpä siis päädyin kirjoittamaan, vaikka eihän tuosta tunnista voi paljoa mitään kirjoittaa. 

Mulla oli siis ponina viime viikon tapaan Kössi, mistä olin ihan innoissani. Kössi kuitenkin vaikutti jo ennen edeltävää tuntia tosi hermostuneelta, mutta ajattelin, että se menee siitä ohi, kun se kuitenkin liikkuu päivän aikana kaksi tuntia ennen mua. Silti jännitti, sillä edessä oli estetunti eikä Kössi ole esteillä kovin varma ja se pitää todella ratsastaa esteelle asti, eikä vaan matkustella sinne päin.

Alkukäynneissä Kössi hyppi koko ajan raville, jos annoin täysin pitkät ohjat. Istunnalla en saanut ponia hidastamaan ollenkaan, ohjastuntumaakin vastusteli, kun ohjat sitten otettiin käteen. Käynti oli älyttömän jännittynyttä tikitystä, missä tuijotettiin toisiamme kirjaimellisesti yläkautta silmiin, eikä mulla ollut minkäänlaista tuntumaa poniin. Jos pyysin sisäpohkeella taivutusta, vauhtia tuli vaan lisää ja kohta olin taas siirtämässä ponia ravista käyntiin. Käyntiverkka meni siis haahuillen, yrittämättä edes taipua, väistää tai peruuttaa, sillä pohjetta ei voinut juuri käyttää. Ainoa vaikutus pohkeella oli nimittäin eteen.

Oikeastaan en saanut edes hyvää pysähdystä koko tunnin aikana aikaiseksi. Mikään ei vaan toiminut. Kun siirryttiin raviin, Kössi sinkosi eteenpäin kuin karvainen tykinkuula, ja sitten tikitettiin menemään sellaista vauhtia, että ratsastajan hermo meinasi mennä huonoon kuntoon. Pidätteet eivät menneet läpi alkuunkaan, ja kun keikahdin vähänkin etukenoon, poni otti siitä vain enemmän vauhtia. Ravipuomit päästiin vielä suhteellisen hyvin, ravivolteilla Kössi joutui hidastamaan, koska sen tasapaino on niin huono, mutta suoralla taas lähti. Niin siis volttasin ja tein ympyröitä koko sen ajan, kun muut verkkasi aavistuksen järkevämmin ja monipuolisemmin ravissa.

Koska oli jo tullut selväksi, ettei se poni ihan lapasessa ole, olin valmis ottamaan todella reippaasti kiinni laukkaa pyytäessäni. Laukkahan sieltä nousikin, eikä aivan lapasessa ollut laukka, joka tosin loppui lyhyeen, kiitos kuskin kontrollifriikkiyden. Muut meni yksittäisiä laukkapuomeja, me voltattiin keskellä kenttää ja jos sain ponin edes vähän hallintaan, tultiin yksittäisiä ravipuomeja.

Sitten muut aloitti hyppäämään, kuka ravista ja kuka laukasta, mutta me yritettiin kävellä rauhallisesti, onnistumatta. Yritin tehdä pysähdystä, poni ei pysähtynyt. Katseltiin siellä keskellä kenttää toisiamme yläkautta silmiin, mua heikotti (olin siis vilustunut nuortenleirillä, mutta kuumetta ei ollut, joten heppailemaan piti päästä) ja ketutti. Siinä sitten mietti, että tämä sama poni meni jatkotunnilla kuulemma tosi hyvin ja laukatkin onnistui ja kaikki. Ja mä en saa sieltä hyvää käyntiä, minkäänlaista pysähdystä tai rauhallista ravia suoralla uralla.

Siinä oli oikeastaan mun tunti. Kyllä, harmitti. En siis hyppäämään lähtenyt, kun poni ei ollut edes ravissa sileällä hallinnassa - jälkikäteen tämä harmitti, kun Tanja sanoi, että kyllä mä voisin sillä hypätä, mutta silti tiedän, että tein oikein. Olisi vain kumpikin tultu epävarmemmiksi ja huonolla tuurilla olisin sieltä vielä maastoutunutkin.

Ensimmäistä kertaa tuon hevospelkoajan jälkeen en halunnut laukata ja olin tunnilla laukkaamatta ihan omasta tahdostani. Sanoisin, että nyt meni kyllä lievästi sanottuna metsään koko tunti, mutta näillä näkymin menen ratsastamaan seuraavan kerran kolmen viikon päästä, ellen mene sitten korvaustunneille ennen sitä. On ainakin aikaa keräillä omia ajatuksia ja itseluottamuksen rippeitä kasaan.

~ Omppy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti