Kun tallin kahdesta isosta ponista toinen ontuu ja toisella on toinen ratsastaja, tallista loppuu tarpeeksi isot ponit kesken ja mulle ruvetaan katsomaan hevosta listoista. Ja kun vapaana hevosista olisi Roy. Enhän mä sillä ole ikinä mennyt ja pari vähän liian vakuuttavaa esitystä olen siltäkin hevoselta nähnyt, että ilman ylimääräistä hysterisointia olisi tunnille asti selvitty.
Aamulla, parin kuukauden tauon jälkeen, kiipesin Dollin selkään esteraipan kanssa, säädin sopivat estejalustimet ja lähdin kävelemään alkukäyntejä, opetellen samalla päivän rataharjoituksen rataa. Tavallaan mua karmi aivan älyttömästi, ja tavallaan odotin tuntia niin paljon, kuin ihminen voi jotain odottaa.
Ja kuitenkin meni hyvin. Pari tiputusta suoralle suhteutetulle linjalle, yksi kielto viuhkalle, johon tuli tiukka käännös ensimmäiseltä esteeltä, mutta muuten aivan superhyvä tunti. Dollilla oli tosi kiva hypätä pitkästä aikaa - vaikka mulla tuntui olevan liian pitkät jalustimet, mutta lyhyemmillä tuntui olevan polvet suussa ja vaikka tulikin muutama mielenkiintoinen hyppy enkä taas vaihteeksi tainnut hahmottaa lainkaan, mistä me ollaan hyppäämässä. Hyvä fiilis jäi silti, kun kerran rakkaalla Hippopotamuksella pääsi taas hyppäämään, nyt suunta on kohti elokuun estekisoja ja 40cm & 60cm luokkia. :)
Illalla puolestaan pääsinkin ensimmäistä kertaa kiipeämään Royn selkään. En tiennyt hevosesta oikeastaan mitään, sillä joka toisen ratsastajan alta se näyttää juoksevan ja joka toisen kanssa menevän niin hienosti ja rauhallisesti, joten mua oikeastaan jännitti aika paljon. Kuitenkin hengissä selvisin tunnille asti, missä sitten oikeastaan unohdin jännityksen jossain vaiheessa keskittyessäni asettamaan ja taivuttaman Royta.
Käynnissä Roy jäi tosi helposti hiippailemaan, ja sitä saikn ratsastaa reilusti eteenpäin. Ravi kulki hyvin omalla moottorilla, ei tarvinnut oikeastaan ratsastaa eteenpäin eikä pidättää, samoin laukka. Ravissa en osannut yhtään istua, mutta laukassa oli kiva vaan istua ja fiilistellä, kun hevonen laukkasi ja toimi muutenkin helposti ja pienillä avuilla. Joka kerralla, kun edes kevyesti pyysin laukkaa, Roy sen laukan nosti ja siirtyi raviin, kun pidätin.
Kaiken kaikkiaan siis Roysta tykkäsin, vaikka se tosiaan, kuten videolta näkyykin, oli aika jäykkä ja sen takia tälä hetkellä kevyemmällä käytöllä. Kun vaan raukka ei olisi noin könkkä, on se aivan varmasti ihan superkiva hevonen, jolla olisi kiva päästä menemään toistekin.
Sunnuntain tunnit menivät siis molemmat tosi hyvin! 12.7 tunneista ei nyt sitten postausta tule, sillä yksinkertaisesti en vaan jaksa kirjoittaa niistä - ensin tapeltiin Taalian kanssa perusasioista ja sen jälkeen Pompei oli ihan super riimulla. Valmennuspostauksen yritän saada aikaiseksi, mutta mulla olisi tällä hetkellä niin paljon materiaalia ja ideoita ja intoa kirjoittaa muita postauksia, että katsotaan, katsotaan...
~ Omppu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti