sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Hyvä fiilis

Tää viikko on ollut yhtä pyöritystä ja stressaamista, mutta nyt mulla on hyvä fiilis.

Tämä fiilis treenin jälkeen; hiukset sekasin, puku huonosti, käsi tärisee eikä hymyilläkään jaksa, mutta niin hyvä fiilis että olihan pakko nyt ottaa perinteinen pukuhuoneselfie :D

Lauantainakin oli herätys soimassa, että ehdin erään ulkopuolisen valmentajan pitämään taekwondotreeniin. Aamupäivällä siis poljin Jopolla uimahallille, missä odottelin sekä meidän "omaa" valmentajaa että tätä ulkopuolista valmentajaa ehkä kymmenisen minuuttia. Vähän jännitti, eikä ketään näkynyt missään, mutta lopulta porukka alkoi valua uimahallille, jonka peilisalissa me treenataan.

Alkulämpöjen jälkeen mä tärisin, yritin ihan 110%. Lonkka sattui jo ensimmäisissä venytyksissä, mutta en halunnut luovuttaa ennen kuin olisi ihan pakko, koska motivaatio tekemiseen oli 10+, ja itse asiassa hetken venyttelyn jälkeen sain lonkkia sen verran auki, ettei enää sattunut lainkaan. Alun lämmittelyjen ja venyttelyjen jälkeen meidät jaettiin pareihin ja lähdettiin tekemään sinänsä helpoista potkuista koostuvia potkusarjoja, jotka kuitenkin olivat yllättävän hankalia. Etujalan kiertopotku, takajalan kiertopotku, tupla, pyörähdyskiertopotku, takajalan kiertopotku. Varsinkin tuplat tuotti mulle tosi paljon hankaluuksia, sillä kolmeen vuoteen en ole niitä tehnyt. Kyllä taas huomasi treenaamisen puutteen ja sen, miten erilaisia harjoituksia meillä normaalisti on.

Tehtiin näiden potkusarjojen jälkeen perusmatsipotkuja, mitkä tuotti mulle lähes ylitsepääsemättömiä hankaluuksia, sillä mun motoriikalla jokainen uusi potku, mikä pitäisi oppia, on lievästi sanottuna haastavaa. Yhden uuden potkun opinkin ja kuulin / ymmärsin tekeväni yhden peruspotkun (jalannostopotku), joka on suunnilleen kolmas potku, jonka opin, täysin päin honkia. Sitä sitten harjoittelemaan vaan jatkossa, niin eiköhän siitäkin ihan hyvä tule.

Loppuun tehtiin vielä "valintatehtäviä", eli sivupotkun tapaisella potkulla lähdettiin hakemaan osumaa panssariin ja pari joko oli paikallaan, jolloin ensimmäisellä yrityksellä tuli osuma, liukui taaksepäin, jolloin sivupotkun jälkeen piti tehdä pyörähdyskiertopotku ensin panssariin ja sitten päähän (osumatta jälkimmäiseen) tai otti askeleen taaksepäin, jolloin piti tehdä jalannostopotku, jonka mä tosiaan teen väärin.

Aikalailla näiden jälkeen lopetettiin harjoitukset, ja mä olin enemmän kuin iloinen. Vielä sunnuntainakin mä vaan haluan hehkuttaa kaikille, miten hyvät treenit oli ja miten hyvältä tuntuu, kun vatsalihakset sattuu niin paljon, että hyvä kun istumasta pääsen seisomaan ilman tukea. Oli ihan mahtavaa tehdä taas 110% teholla kaikki ja oppia ja nähdä, miten oikeasti pitäisi tehdä.


Lähes heti, kun kotiuduin taekwondosta, lähdin tunnille, jonka menin mun valmentajan hevosella, jota olenkin liikutellut pariin kertaan tässä viikolla, joten en ole kerinnyt kirjoittamaan blogiin juuri lainkaan. Tunti meni hyvin, kunhan pääsin itse rentoutumaan varsinkin ravissa ja uskalsin todella pyytää, sillä nyt alla oli hevonen, joka osaa ja jonka osaaminen ei ole ruosteessa.

Illalla suunnattiin vielä Isomäkeen katsomaan Ässien peliä KooKoota vastaan, ja komea 7-4 kotivoittohan siitä tuli. Sen enempää peliä kommentoimatta, niin Ässien Bernard kuin KooKoon Järvenpää päästivät ehkä vähän helppoja maaleja, mutta toisaalta puolustajatkin olivat vähän väärässä paikassa väärään aikaan, ja näin maalivahti oli melko monessa tilanteessa yksin vastustajan hyökkääjän / hyökkääjien kanssa. Pääasia on kuitenkin kolmen pisteen voitto! ♥

Kaiken kaikkiaan lauantai oli hyvä päivä. Siitä jäi niin hyvä fiilis, että ilman suurempaa syytä halusin jakaa sen tänne teidänkin kanssanne. Jos tätä joku lukee, joka oli lauantain taekwondossa mukana, ymmärtää ehkä, miksi mulla on niin hyvä fiilis. Kiitos kaikille, jotka olivat mukana mun superhyvässä lauantaissa!

Kiinnostaisiko teitä toistekin tälläiset fiilispohjalta kirjoitetut kuulumispostaukset?

~ Omppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti