keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Viivin muistolle

Rakas Viivimme pääsi ikuisesti vihreimmille laitumille



Suuri kiitos kaikesta rakas karvajyrä.
2004-2015

Mä en tiedä toista hevosta, joka olis opettanut mulle yhtä paljon asioita kuin Viivi.
Jonka kanssa mä olisin kokenut niin paljon epäonnistumisia, kyyneleitä, mutta myös onnistumisen iloa ja vauhdin hurmaa.
Viivi oli suoraan sanottuna täydellinen opettaja, jolla oli myös niitä huonojakin päiviä, jolloin mikään ei oikein mennyt putkeen.



Viivin kyydissä mä pääsin oppimaan paljon.
Opin luottamaan hevoseen, rentoutumaan ja pitämään paketti kasassa kuskin puolella.
Opin hyppäämään Viivillä edes jollakin tavalla.
Aluksi inhosin yli kaiken tahmeaa, hidasta jättiläistä, josta vähitellen kuitenkin tuli se mun ykkösheppa, jonka kanssa päästiin kokemaan kahdet kisatkin.





Viivistä tuli vuoden aikana se mun luottoratsu. 
Tiesin, että pystyisin Viivin kanssa selviämään vaikka minkälaisista esteistä, hevonen ei ilman tyhmää virhettä kieltäisi, eikä tekisi mitään muutakaan ylimääräistä.







Kiitos Viivi kaikista vuoden aikana koetuista tunneista, hoitohetkistä, kisoista, onnistumisista, epäonnistumisista. Kasvatit ja veit mua ratsasajana ainakin loikan verran eteenpäin luottamuksen ja hyppäämisen kanssa.
 Talli tuntuu tyhjältä ilman massiivista, rakastettavaa luottoratsua.



Kiitos.

Jäämme kaipaahaan hellin mielin ihanaa suokkitammaamme, joka poti jo pitkän aikaa jalkavaivoja.

~ Amppa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti