Muuttopäivä

Ajattelin tehdä tästä päivästä tekstikoosteen, vaikkei tältä päivältä olekaan lainkaan kuvia. 

Aamulla Natan vuokraaja ja entinen omistaja suuntasivat Natan vanhalle tallille, keräämään varusteet jne. Vuokraaja ratsasti Natan maastoreittejä pitkin uudelle tallille, minne meidän oli määrä mennä vastaan kymmenen aikoihin. Oletus oli, että matkaan kuluisi aikaa noin puolitoista tuntia. Jäisistä ojista ja traktorilla myllätyistä poluista huolimatta matka oli taittunut suunnilleen tunnissa.

Löysimme tallin ihmeen hyvin, Annekin saapui tallille heti meidän jälkeen ja Natan päästyä tarhaan syömään ja tutustumaan viereisen tarhan suomenhevoseen, joka innokkaasti teki tuttavuutta aidan yli, järjestelimme Natan tavaroita rehuhuoneeseen ja tallitupaan. Satulat jäivät väliaikaisille paikoilleen, samoin suitset, kun kävimme läpi ruokinnan jne. Natan mukana tuli jos jonkunlaista purkkia ja purnukkaa, vaikka loppujen lopuksihan se ei syö mitään ihmeellistä - itse asiassa sen ruokinta on jopa yksinkertaisempi, kuin suurimmalla osalla Zilpan hevosista.

Vanhalta tallilta, pesupaikalla sähläämässä

Tämän jälkeen, arvioisinko, että yhdentoista aikoihin, alkoi päivän ratkiriemukkain operaatio - turvetta karsinaan. Loppujen lopuksi karsinassa on kuitenkin ihan kohtuullinen turvepatja ja sen kanssa toivottavasti ei tule samantyylisiä ongelmia, kuin vanhalla tallilla, missä Nata söi kuiviketta. Patjan tekemiseen ja turpeen kärräämiseen meni aikaa, ja kun lopulta tämä vaihe oli valmis, lähdettiin käymään kotona.

Kahden aikaan suunnattiin vielä takaisin tallille viemään Natalle pari huopaa ja muutamat pintelit, jotka meiltä löytyi ennestään, mm. mun ja Dollin vanha kisahuopa, joka todennäköisesti sopii Natan koulusatulaan. Järjestelin kaappia ja totesin, että meillä ei ole loppujen lopuksi edes paljoa tavaraa - loimetkin saadaan ehkä kaappiin mahtumaan, kun saadaan osa tavaroista siirrettyä esim. kaapin päälle, mutta tänään oli tärkeintä, että tavarat saatiin edes sinne päin.

Neljän aikoihin haimme hevoset sisälle, sillä pian raketteja alkaisi paukkua kuitenkin, eikä hevosia, joilla oli stressaava muutto muutenkin takana ja vieras, maalinhajuinen tallirakennus, uutena kotina, haluttu stressata enää yhtään enempää. Nata irvisteli sisällä naapurikarsinan varsalle, steppaili ja pyöri, kun otin loimea pois, mutta suuremman hälinän rauhoituttua jäi syömään heiniä. Kun hevonen oli kohtuullisen rauhassa, laitoin Natan iltaruuat valmiiksi (ruokinnasta kerron tarkemmin Natan esittelypostauksessa) ja seurailin vielä, että hevonen uskaltaa edes vähän rentoutua, eikä hyöri ja pyöri, kuin tuuliviiri.

Viiden ja kuuden välissä lähdimme kotiin päin, Nata jäi talliin syömään. Toivottavasti raketteja ei ammuskella ihan koko yötä, jotta hevosetkin saisivat nukuttua - perjantain ratsastus tulee todennäköisesti olemaan joka tapauksessa jotain muuta, kuin hyvää ja kaunista, kun kerran vieraassa paikassa ollaan. Toivottavasti Nata rauhoittuu karsinassa olemaan ihan hyvää pataa naapurinsa kanssa, sillä näistä "sidottava kahdelta puolelta kiinni ja komennettava silti"- hevosista olen saanut jo tarpeeksi, Natahan on perusluonteeltaan kuitenkin superkiltti.

Sellainen muuttopäivä, Natan tarkempi esittelypostaus on tulossa loman aikana (koulu meillä jatkuu vasta 11.1). Onko muita toivepostausideoita? :) Hyvää uutta vuotta muuten kaikille ja kiitos tästä vuodesta! ♥

~ Omppu