Että sellainen koulukisapäivä

Ei mikään paras mahdollinen päivä, mutta ainakin selvittiin meidän eka H:B:n rata ihan kohtuullisesti.

Kuten jo joistain postauksista on voinutkin ymmärtää, viikonloppuna oltiin koulukisoissa kahdessa luokassa, nimittäin Helpossa Ceessä ja Helpossa Beessä. Ohjelmat olivatkin jo ennestään tuttu E.B. Special, ja K.N. Special, jonka sain luonnollisesti opetella näihin kisoihin, kun eipä Helppoa Beetä ole aikasemmin tullut mentyä. Ratoja harjoiteltiin etukäteen tunneilla ja ratsastelin niitä itsenäisestikin, välillä hyvällä fiiliksellä ja välillä sitten vähän vähemmän hyvällä. Ihan hyvillä mielin kisoihin kuitenkin lähdettiin, tallikaverit auttoivat hevosen lastaamisessa ja kisapaikalla oltiin hyvissä ajoin.

Ekan luokan (H:C) verkkakin oli kaikkea muuta, kuin hyvä. Nata kiikutti mua ihan mielensä mukaan ympäri verkkakenttää, kyttäsi kulmia ja päätyjä ja oikeastaan kaikkea mikä liikkui tai ei liikkunut, ihan vain siksi, että mä jännitin enkä ratsastanut. Yritin saada pidätteitä vähän läpi, en ottanut laukkaa lainkaan jne, mutta radalle lähtiessä tilanne oli edelleen epähallinnassa, ja niinhän se oli koko radankin. Rata tuntui itsessään tosi huonolta, ja tiesin kyllä, ettei sillä ratsastuksella ja könötyksellä hyviä prosentteja voi saada. Varsinkin laukkojen jälkeen jäin roikkumaan ohjaan ja Nata oli sitten sitä mieltä, että lopputervehdykseen tullaan laukassa. Ratavideo ei suostu toimimaan, mutta eipä siinä valehtelematta mitään nähtävää olisikaan, paitsi tyylikäs syöksy oikean laukan nostossa.

Ceen alkutervehdys

Paperissa numeroista melkein kaikki ovat 5,5 tai 6, mutta kaksi vitostakin mahtui mukaan (vasemman laukan nosto, jossa jäin roikkumaan ohjaan, kun halusin varmistella, ettei ampaista samalla tavalla, kuin oikean laukan nostossa, ja oikeasta laukasta harjoitusraviin siirtyminen, joka tuli turhan paljon ohjasta nyppäämällä). Alapisteistä ratsastajan vaikutus hevoseen oli 5,5, ratsastajan asento, istunta ja apujenkäyttö 6 ja oikeiden teiden seuraaminen 6. Prosentteja tästä radasta irtosi 58,619 %.

Ceen radalta, rennoimpia pätkiä koko radassa

Seuraavaan luokkaan (H:B) verkkailin huolellisemmin, tehden pysähdyksiä käynnistä askeleen välein ja ravista muutaman askeleen välein niin, etten välittänyt niin paljoa siitä, vaikka Nata olisikin jäänyt vähän pohkeen taakse, kunhan pidäte meni läpi. Otin pari pätkää laukkaa, varmistaen, että pidätteet toimivat myös siinä. Vähän ennen meidän rataa tämä alkoi tuottaa tulostakin ja hetkittäin Nata tuntui tosi hyvältä ja pehmeältä, mutta kun pyörittiin valmistautumassa kisakentän päässä, hevonen alkoi painua kuolaimen taakse.

Voin kertoa, että tässä ravissa istuminen on ihan huomattavasti vaikeampaa, mitä äkikseltään luulisi. Kyllä siellä verkassa kelpasi niitä omia muuveja esitellä, vaikka ratsastaja olikin vähän tylsä ja eri mieltä asiasta... :D

Rata oli kuitenkin huomattavasti parempi, kuin Ceen rata. Nyt pidäte toimi, eikä Nata liikkunut ihan niin pahasti linkussa, miltä se pätkittäin tuntui. Onhan tuossakin paljon parannettavaa, mutta siihen nähden, että eka rata meni ihan penkin alle, toiseen luokkaan tsempattiin (tai no lähinnä mä tsemppasin ja aloin ratsastaa) ja saatiin ihan kiva rata. Myös keskiravissa oli ero normaaliin harjoitusraviin, vaikkei siinä saanutkaan keventää (yksi niistä kohdista, joita panikoin eniten etukäteen). Vasemman voltin tosin unohdin, mutta mitäs pienistä... :D

Tämä ja kaikki tämän postauksen loput kuvat ovat Been radalta

Nyt tälläkin kertaa suurin osa numeroista oli 5,5 tai 6, yksi vitonen mahtui tosin mukaan (sen unohtuneen vasemman voltin jälkeinen käynti) ja siitä voltista tuli se -2. Yleisvaikutelman pisteet jatkavat samaa linjaa, kuin varsinaisen ohjelman pisteet; askellajeista 6, lennokkuudesta 5,5, kuuliaisuudesta 5,5, ratsastajan asento, istunta ja apujenkäyttö 6 ja oikeiden teiden seuraaminen 6. Prosentteja saatiin 56,6 %.

Tiivistettynä en todellakaan ole tyytyväinen tuohon Ceen rataan, alkaen siitä, että istuin könötin sellaisessa asennossa, että yksinkertaisesti en pystynyt vaikuttamaan hevoseen millään tavallla, ja siksi siitä radasta jäikin tosi huono fiilis. Onneksi mentiin kuitenkin myös tuo H:B, missä pystyttiin parantamaan, vaikka huonommat prosentit saatiinkin. Itselle jäi siitä radasta kuitenkin ihan okei fiilis, ja kyllä mä melkein väittäisin, että se on tärkeämpää, kuin numerot paperissa.

~ Omppu