tiistai 29. syyskuuta 2015

Ensimmäinen estetunti

Josta ei tullut yhtään mitään.

Torstaina tärisin koko päivän sitä, että kenet saan estetunnille (uskon, että kaverinikin saivat kuulla tästä aivan riittävästi). Tosiaan, Syyskausi 2015 postauksessa panikoin jo tästä aiheesta varmaankin jo riittävästi, mutta ne ketkä eivät ole tuota postausta lukeneet (ja haluavat lukea, sinne pääsee tästä), niin Viivi, vakioesteratsuni, on siis saikulla. Koko viime vuoden opettelin Viivillä hyppäämään ja nyt täytyy aloitta melkein alusta jonkun toisen kaviollisen kanssa. No, arvatkaapas kenellä hyppäsin torstaina?

Näin kiristämme vyötä selästäpäin

Manulla, Joopa joo.

Tuli pieni kauhun tunne, vaikka muut sanoivatkin Manun olevan kiva. Hyppää ensimmäisille esteille vähän loikkaamalla, mutta muuten ihan kiva. Ei paljoa lohduttanut, koska arvasin, etten saisi ruunaa liikkelle. Siitä on meinaan tullut aika tahmea, hyvinkin Poitsumainen, tapaus.



Kuvien laatu ei tälläkertaa ole päätä huimaava...


Sanottaisko, että se ei oikeastaan ollut estetunti. Hypättiin kylläkin ja pysyttiin ihan ristikko korkeudessa, mutta mun osalta tunti meni kokonaan Manun eteenratsastamiseen. Hevonen kun meni sanomaan yhteistyön irti heti verkassa, kun piti nostaa laukkaa, mikä tuskin on Manun vahvinta osaamisaluetta, mutta siitä ei siltikään tullut yhtään mitään. Koko hevonen tuntui olevan kuin täi tervassa. Siitä ei tullut yhtään mitään, hevonen juoksi alta, ratsastaja huitoi käsillään ja jaloillaan sen verran mitä järkevyyden rajoissa voi tehdä, eikä saatu ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin yhtään nostoa aikaseksi. Lopulta sain tehtyä jonkin moisen noston, joka oli kyllä aikamoista sähellystä ja aloitettiin sama tappeleminen toiseen suuntaan. Yritin saada ratsuni kulkemaan reippaasti eteenpäin, eikä jäädä nukkumaan, niinkuin se alkutunnista teki. Toiseen suuntaan nostot sujuivat paremmin kun hevonenkin liikkui vähän reippaammin eteenpäin.



Hypättiin koko tunti kahdeksikon mallilla ristikoita vähän kaikista suunnista. Hypyissä ei ollut mitään vikaa, kun korkeuttakaan ei juuri löytynyt, mutta hevosen liikkumisen suhteen sain tehdä todella paljon töitä. Ratsastus oli kaikkea muuta kuin siistiä, mutta joka ainoasta ristikosta mentiin ylitse, kääntävät avut tuntuivat toimivan paremmin kuin eteenpäin ratsastavat.

Laura oli meitä kuvaamassa, joten pystyn laittamaan teille vähän videomateriaaliakin meidän tunnistamme. Kuva tosin heiluu todella paljon, mutta näette kuitenkin lyhyen videon jostakin radasta.


Ei siis mikään onnistunut tunti, enkä oikein toivo, että tulisin kaikki estetunnit hyppäämään Manulla. Manulla hyppääminen ei ole kovin nautinnollista puuhaa, eikä siitä oikein mitään tulekkaan, koska hevosesta on tullut todella tahmea (enkä mielelläni tappelisi sen kanssa koko kautta eteenpäin liikkumisen kanssa). Katsotaan, katsotaan...

~ Amppa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti