keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

On se vaan mahtava

Kyllä mua melkein harmitti tiistaina, ettei kukaan nähnyt, miten hienoa ravia Nata pisteli menemään jo alkuverkassa.


Ette varmaan ole vielä kuulletkaan, että mulla on mahtava hevonen. Ihan oikeasti, mä en vaan kestä. Onhan se nyt oikeasti aika mahtavaa, kun hevonen liikkuu alkuverkasta asti rentona, liikkuu laukassakin hyvin ja toimii muutenkin vaan niin hienosti. Ratsastajan päivä ei ollut ehkä paras mahdollinen, nimimerkillä reilu 9km kävelyä takana liikunnan tunnilla, järkyttävän flunssainen olo ja kantapäissä ihan mukavat hiertymät, joiden ansioista jalkaan ei viitsinyt edes yrittää survoa minkään valtakunnan kunnollisia kenkiä. Tämähän oli hyvä syy taas panostaa siihen, että Nata näyttäisi mahdollisimman hyvältä, ja pintelöidä se taas "ilman syytä"... :D

Jo alkuraveissa Nata ravasi tosi rentona, muttei kuitenkaan vetelänä. Askel venyi ihan mukavasti pyytämättäkin, halua liikkua oli, mutta silti jarrutkin toimivat. Verkkalaukkakin pyöri hyvin, Nata laukkasi hyvää laukkaa (tosin ratsastajasta tuntui, että liikkuvia osia oli aivan liikaa). Hevonen taipui hyvin, sisäohjasta myödätessä laukka vaan parani ja parani, fiilis oli aivan älyttömän hyvä! Alla olevalla videolla sählään muuten taas jotain tosi mielenkiintoista, musta vaan tuntuu, että mä onnistun aina olemaan tallilla siihen aikaan, että kaikki muut ovat joko jo lähteneet, tai tulevat vähän ennen kuin mä lähden... :D


Verkkailuiden jälkeen olikin vuorossa niinkin ihana asia, kuin harjoitusravi. Vatsalihakset huusi hoosiannaa, ja ensimmäiset hyvin monta yritystä koko harjoitusravi tuntui pelkältä heilumiselta, ennen kuin löysin jonkunlaisen ryhdin ja sitä kautta pystyin melkein istumaan. Liikkuvia osia oli taas vaihteeksi vähän liikaa, mutta Nata rentoutui ratsastajan sähläämisestäkin huolimatta ihan kohtuullisesti. Muutama tosi lyhyt pätkä saatiin sellaista harjoitusravia, että vähän harmitti, ettei kukaan nähnyt, kyllä se sen verran kivalta tuntui.

Mummolehmä on elossa. Juu kyllä, oli tiistainakin. Laukassa oli tarkoitus tehdä taas nimenomaan niitä lävistäjiä, ja heti, kun Nata tajusi jutun jujun, se lähti lämpenemään ihan mukavasti, ja yritti tarjota laukanvaihtoa ja keskilaukkaa ja vaikka mitä. Ilmeisesti liian helppoa ja tylsää mennä lävistäjiä ihan normaalissa harjoituslaukassa, ainakin hevosen mielestä, ratsastaja oli melko vahvasti eri mieltä... :D

Lopuksi otin vielä yhden hallitun laukkapätkän kumpaankin suuntaan ympyrällä, ennen kuin jäin loppuverkkailemaan. On mulla kyllä vaan niin mahtava hevonen. Siinä taisi olla tämä postaus tiivistettynä yhteen lauseeseen: "On mulla mahtava hevonen".

Ja niin nätisti Mummolehmä vaan seisoi käytävällä poseeraamassa, koska mun oli aivan pakko ottaa kuva, koska valo tuli nätisti just siihen kohtaan, missä Nata seisoi... :D
~ Omppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti