keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

"Ja otapa härkää sarvista..."

"...ja teepä äskeinen tehtävä kokonaan harjoitusravissa."

Sellainen hauska paljastus, että ellei joku ole asiaa huomannut, kaikki täällä aiemmin nähdyt ravikuvat on otettu kevyestä ravista, eli tässä postauksessa ensimmäsiä harjoitusravikuvia Natasta. Ihan vain siksi, että meidän harjoitusravi on näyttänyt melko järkyttävältä.
Hehkutusvaroitus; näin alkuun, mun on ihan pakko todeta yksi asia. Mulla on mahtava hevonen ja mahtava valmentaja. Ja että mun kevätflunssa (kopkopkop) salli tiistaina jo ratsastamisen siinä määrin, että tunnilla löytyi jonkinlainen harjoitusravikin. Tai no ei se ihan ravia ollut, kuin muutama pätkä, mutta jonkinlainen harjoitusravintapainen hölkkävaihde. Ja sekin on jo paljon, kun vertaa siihen, että syksyllä, kun kävin Natalla pari kertaa tunneilla, en pystynyt istumaan harjoitusravissa, tai edes harjoitusravintapaisessa mummohölkässä. Tiistaina lopulta tajusin, miten mun kuuluisi yrittää istua (eihän sitä tässä olekaan yritetty tajuta, kuin reilu pari kuukautta), ja sen jälkeen tunti menikin itseasiassa ihan hyvin.


Tunnilla tehtävä oli (luojan kiitos) älyttömän yksinkertainen - ratsastan kulman, suoristan hevosen ja teen voltin. Eipä sillä, että kyllä tämäkin tehtävä aiheutti muistaakseni reaktion "täh, voisitko sä selittää uudelleen, nyt meni vähän ohi", mutta tämän tajuamiseen ei mennyt viittä selityskertaa ja puolta tuntia, kuten yleensä. Ja niin yksinkertaiselta, kuin tämä tehtävä kuulostaakin, sen toteuttaminen kunnolla oli älyttömän vaikeaa. Eikö se muka yleensä mene niin, että mitä yksinkertaisemmalta asia kuulostaa, sitä vaikeampi se on oikeasti?


Kun tämä sujui suunnilleen käynnissä, piti suorat pätkät ravata. Ja mennään muuten harjoitusravia. Se ravi ei kuulemma muutu mukavammaksi kävelemällä. Ensimmäiset pari ravipätkää olivat taas sitä luokkaa, että ratsastajan teki mieli hakata päätä lähimpään puuhun. Ja sitten ehkä mahdollisesti tajusin, mitä Anne yritti mulle selittää, ja sen jälkeen ravissa istuminen tuntui huomattavasti helpommalta (ja ravi ilmeisesti näyttikin huomattavasti enemmän järkevältä).


Sitten mun piti "ottaa härkää sarvista - tai Nataa korvista - ja tehdä koko äskeinen tehtävä kokonaan harjoitusravissa, myös voltit". Ensimmäinen reaktio oli luokkaa "APUA". Loppujen lopuksi se harjoitusravi ei kuitenkaan ollut niin hirveää tässäkään tehtävässä. Omat kädet jäivät vain turhan passiivisiksi, jalat puolestaan heiluivat ja katse pysyi tiukasti Natan niskassa, mutta nyt sentään pystyin istumaan edes jotenkuten. Olen siis oikeastaan tosi tyytyväinen tuntiin, ja kerrankin myös ainakin osittain siihen, mitä itse sähläsin siellä hevosen selässä. Seuraava tunti onkin heti keskiviikkona, ja silloin mennään kuulemma - yllätysyllätys - harjoitusravia.

Loppukevennys: näin yrität toteuttaa käskyn ottaa Nataa kiinni korvista ihan kirjaimellisesti... :D
~ Omppu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti