Vääntäminen lisää vääntämistä

Jos joku on erehtynyt luulemaan, että Selma on hevonen jonka kanssa onnistuu kaikki ja koulukisat olivat rimanalitus, tässä teille selvennystä siitä, millaisista asioista mä onnistun tekemään sen kanssa ongelmia. Pahimmillaan tunti näyttää ponialkeistunnilta ja parhaimmillaan, ehkä muutaman metrin matkan kerrallaan, samantasoiselta, kuin Dollin kanssa.

Verkka suoritettiin melko ripeästi, koska tunnille tuli muutenkin kiire. Käynnissä ja ravissa Selma tuntui ihan mukavalta, ei vastustellut suuremmin ja liikkui omalla moottorilla eteenpäin. Siinä silmänräpäyksessä, kun lähdin pyytämään laukkaa, me kuitenkin suoritettiin ponialkeistuntimainen kiemura keskelle kenttää ja pyörittiin siinä paikallamme, vaikka mitä tein. Raippaakin sai käyttää normaalia enemmän, kun hevonen vaan jumitti paikallaan, eikä mikään apu mistään suunnasta mennyt läpi. Kun mä lopulta sain Selman uralle ja liikkumaan, ainoa ajatus oli, että hevosen pitää ihan oikeasti liikkua eteenpäin, ihan sama, vaikkei se näyttäisi siistiltä. Samalla mun piti itse ajatella tosi paljon sitä, että pidän varsinkin ulkonyrkin kiinni ja pystymmässä ja saan kädet pysymään nopeina mutta pehmeinä enkä jännitä hartioista / olkapäistä, koska siihen Selma reagoi juuri jumittamalla ja vastustelemalla kaikkia apuja.

Kun sain hevosen lopulta kaikissa askellajeissa suunnilleen haluaamaani suuntaan ja kääntymään, siirryttiin tekemään varsinaista tehtävää, joka tällä kertaa olikin melko yksinkertainen (luojan kiitos). Ratsastin uraa pitkin, mutta käännyin aina noin pitkän sivun puolesta välistä niin, että menin vain puolikkaalla kentällä. Lyhyille sivuille piti tehdä voltit ja toiselle lyhyelle sivulle pysähdyksiä. Toisen pitkän sivun sain ravata - ja vaikka tämä miten paljon kuulostaa alkeistuntilaisen kirjoittamalta, mun on pakko sanoa, että jopa tämä tehtävä tuotti vaikeuksia.

Ravissa Selma lähti heti juoksemaan, jolloin mä jäin jännittämään kädellä, jolloin Selma lähti vääntämään, jolloin mä lähdin vääntämään vielä enemmän, jolloin mentiin milloin missäkin solmussa koko ravipätkä. Heti, kun itse rentouduin hartioista, ravi rauhoittui paljon enemmän ja pienillä pidätteillä sain raviin jopa jonkunlaisen tahdin aikaiseksi. Kun raviinkin alkoi löytyä tahti, jatkoin tehtävää muuten samoin, mutta raviin ei lähdettykään voltin jälkeen vaan sen puolesta välistä ja käyntiin siirryttiin toisen voltin puolesta välistä. Tässä versiossa isoin ongelma oli kuitenkin se, että ravista käyntiin siirtymisen jälkeen voltin loppupuoli valui ulospäin, joten taas vaihteeksi korostui se, että se ulkonyrkki voisi oikeasti olla kiinni ja pystyssä, jotta sillä pystyy tekemäänkin asioita.

Kun tämä tehtävä sujui molempiin suuntiin, nostettiin laukka ja laukkailtiin tuossa samalla kentänpuolikkaalla tehden ympyröitä. Oikea laukka tökki jonkun verrankin, Selma ei ollut yhtään liikkumassa itse ja ainakin mun mielestä tuntui siltä, että vasen lapa on kaukana ulkona, oikea lapa on kaukana sisällä, takaosa on kentän toisessa päässä ja pää ja kaula alhaalla ja edessä, eli toisin sanoen paketti levisi laukkaan siirryttäessä oikein kunnolla. Heti, kun oikea laukka alkoi vähänkin sujua, vaihdettiin vasempaan kierrokseen ja kokeiltiin vasenta laukkaa, ja sehän pyöri ja sujui älyttömän hienosti! Alkuun kun en saanut Selmaa edes vasempaan laukkaan, mutta nyt ja muutamalla muullakin kerralla se tuntui jopa paremmalta kuin oikea. Nyt vaan kuski istumaan niin, että hevosenkin paketti pysyisi vähän enemmän kasassa...

Vaikka loppua kohden vaan parani superpaljon ja lopussa Selma liikkuikin jo melko kivasti, ihan täysin tyytyväinen mä en alun jumittamisen (= oman vääntämisen) ja oikean laukan tökkimisen takia ole. Nyt siis vaan treeniä, treeniä ja vähän lisää treeniä (kuskille nimittäin), niin eiköhän jo Kullaan koulukisoissa näytetä vähän fiksummilta, kuin Zilpalla. Ratsastaja kun alkaisi ratsastaa ja rentouttaisi ne räpylänsä, niin homma sujuisi varmasti paljon vaivattomammin, joten nyt sitten tavoitteet onkin siinä, että mä lopettaisin käsillä sähläämisen ja pystyisin pitämään ne rentoina niin, että pystyin kuitenkin nopeasti käyttämään myös pidätteitä ohjasta.

~ Omppu