perjantai 11. maaliskuuta 2016

Lähestyvä vyökoe (ja lähestyvä paniikki)

Torstaina olin kerrankin etuajassa;
treenit alkoivat puoli viideltä, ja mä olin neljän jälkeen taekwondopuku päällä lämmittelemässä salissa. Se tarkoitti hyvää aikaa yrittää kuvata videokoostetta.



Ehkä on turha kertoa siitä, mitä tehtiin tai mitkä potkut tuottivat hankaluuksia. Tiivistettynä vyökoe lähestyy, samoin paniikki. Vyökoetta on lykätty nyt kohta neljä kuukautta, eli näillä näkymin huhtikuussa olisi tarkoitus mennä kokeilemaan. Mä tiedän jo nyt, että koko koe menee ihan metsään jo pelkän jännityksen takia, koska mä olen silloin suurimman osan ajasta todennäköisesti siinä vyökoetilanteessa yksin. Silti mä haluan mennä kokeilemaan, koska nyt olisi mahdollisuus mennä. Jos en pääse läpi, saanpa ainakin kommentit, mitä pitää parantaa seuraavaksi kerraksi.

Kuvasin tosiaan treeneistä lyhyen videon, josta piti tulla huomattavasti pidempi - en vain ollut osannut käyttää kameraa ja yli puolet klipeistä ei kuvautunutkaan videoiksi vaan kuviksi. Niistä ei nyt sitten ollut iloa, mutta tuossa videolla näkyy muutama teknisesti ei-niin-hyvä alkulämmittelypotku ja hyppimistä. Tuolla hyppimisellä haetaan nimenomaan ponnistusvoimaa ja tasapainoa, säkkiin tehtyjä potkuja tein nimenomaan lämmittelymielessä (eli kyllä, tiedostan, etten potkaissut jalkaa suoraksi asti ja että tuossa on huomattavasti virheitä) ja perus etupotkuja tulee tehtyä joka treeneissä, joten miksei tälläkin kertaa.


Parhaiten torstaita kuvaa ehkä "hyvä potkupäivä". Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kun puhutaan "hyvästä hiuspäivästä", hiukset on hyvin, ja kun puhun "hyvästä potkupäivästä", potkut lähtee sinä päivänä helpommin korkeammalle ja rennommin. Pääsin tekemään pari hankalampaakin potkua, mitkä mulla kysytään vyökokeessa melko varmasti, ja niidenkään suhteen ei ollut mitään paniikkitilaa, vaan ne sujuivat ihan hyvin. Oikeasti aika ihmeellistä, miten päivät vaihtelee niinkin paljon, että tänään venyttelemättä ja tosi vähäisellä lämmittelyllä sain tehtyä parempia potkuja, kuin joskus kunnon lämmittelyjen ja venyttelyjen jälkeen.

Taekwondoaiheisia postauksia tulee tosiaan nyt mahdollisesti vähän useammin, mutta toivottavasti se ei haittaa. Koitan saada joskus kuvattua enemmänkin lajitekniikkaa, tämä yritys meni nyt nätisti sanottuna perunoiksi. Toukokuussa puolestaan meillä alkaa ulkotreenit, joten ennen sitä pitäisi saada nyt jotain kuvattua vielä, jos haluan ihan lajitekniikkaa, ulkona kun puolestaan tehdään yleensä enemmän kaikkea muuta. Ollaan me tehty lajitekniikkaakin (kuten ylämäkipotkuja, parhaimmillaan hyppypotkuja ylämäkeen), mutta myös mm. lenkkeilty, venytelty, juostu ylämäkeen ja pelattu tennistä (ja haettu niitä tennispalloja sitten milloin mistäkin). Mä olen jo nyt älyttömän innoissani tulevasta kesästä - nuortenleiri alkukesästä, Roihu myöhemmin kesällä, paljon aikaa Natan kanssa ja toivottavasti myös paljon taekwondoharjoituksia.

Hiihtolomalta, jonka vietin riparilla Tampereella / Ylöjärvellä
Tämäkin postaus venähti taas vähän turhan pitkäksi, vaikka tästä piti tulla muutaman lauseen mittainen toteamus, että mokasin videon kuvaamisen, kiitos ja moikka. No, tulipa muutaman lauseen pidempi, kuin olin ajatellut, ja aihekin lähti taas surffailemaan taekwondon, Natan ja ensi kesän välillä... :D

 ~ Omppu

2 kommenttia:

  1. Taekwondo harrastuksena on varmasti todella mielenkiintoinen, kehittävä ja haasteellinen!
    Olimme liikuntatunnilla koulun kanssa kokeilemassa sitä juuri viime torstaina :D ei muuten perusjututkaan ole helppoja... :|
    Siispä ei haittaa yhtään jos postailet taekwondostakin.

    -Isku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! On kyllä mielenkiintoista ja haastavaa, varsinkin ne jutut, mitä pitäisi seuraavassa vyökokeessa osata (niin on oikeastaan joka tasolla, kun koko ajan pitäisi kehittyä ylöspäin). Kehittävää monessakin mielessä, mutta mä olen huomannut ihan selvästi eron jopa mun mielentilassa, jos en ole päässyt treeneihin pitkään aikaan... :D

      ~ Omppu

      Poista